Melatoniini

Melatoniini on elimistön luonnollinen hormoni, jota erittyy pääasiassa käpyrauhasesta (glandula pinealis). Sen keskeinen tehtävä on säädellä vuorokausirytmiä eli niin sanottua sirkadiaanista rytmiä. Melatoniinin eritys lisääntyy pimeässä ja vähenee valon vaikutuksesta, minkä vuoksi sillä on tärkeä rooli nukahtamisen ja unen rytmittämisessä. Lääkevalmisteena melatoniinia käytetään erityisesti unihäiriöiden hoidossa, kuten viivästyneen unijakson oireyhtymässä, aikaerorasituksessa (jet lag) sekä tietyissä pitkäaikaisissa univaikeuksissa. Melatoniinihoidon tarkoituksena on tukea elimistön luonnollista vuorokausirytmiä ja helpottaa nukahtamista tilanteissa, joissa hormonin eritys on häiriintynyt. Vaikka melatoniini on elimistössä luonnostaan esiintyvä yhdiste, sen käyttö lääkkeenä edellyttää kliinistä arviointia, koska annostus, hoidon kesto ja mahdolliset yhteisvaikutukset voivat vaihdella potilaan tilanteen mukaan.

Tarkista saatavuus ja hinta

Melatoniinivalmisteiden saatavuus riippuu valmisteesta ja annosvahvuudesta. Osa valmisteista on reseptilääkkeitä Suomen lääkelainsäädännön mukaisesti.

Mekanismi

Melatoniini toimii elimistön sisäisen kellon säätelijänä. Sen vaikutus kohdistuu erityisesti hypotalamuksessa sijaitsevaan suprakiasmaattiseen tumakkeeseen, joka säätelee vuorokausirytmiä. Melatoniini sitoutuu pääasiassa MT1- ja MT2-reseptoreihin, jotka ovat G-proteiinikytkentäisiä reseptoreita.

MT1-reseptorien aktivaatio liittyy nukahtamisen helpottumiseen, kun taas MT2-reseptorit osallistuvat vuorokausirytmin vaiheistamiseen. Näiden reseptorien kautta melatoniini vaikuttaa hermoston signaaleihin, jotka ohjaavat univalverytmiä.

Melatoniini vaikuttaa myös epäsuorasti muihin neuroendokriinisiin järjestelmiin. Se voi vaikuttaa kortisolin eritykseen sekä autonomisen hermoston toimintaan. Lisäksi melatoniinilla on havaittu antioksidatiivisia ominaisuuksia, jotka liittyvät vapaiden radikaalien neutralointiin.

Kliinisesti melatoniini ei ole sedatiivinen lääke samalla tavalla kuin monet unilääkkeet. Sen vaikutus perustuu enemmän vuorokausirytmin säätelyyn kuin suoraan keskushermoston lamaamiseen.

Käyttöaiheet

Melatoniinia käytetään useissa tilanteissa, joissa vuorokausirytmi on häiriintynyt. Yksi yleisimmistä käyttöaiheista on unettomuus, erityisesti tilanteissa, joissa nukahtaminen viivästyy.

Jet lag -tilanteessa melatoniinia voidaan käyttää auttamaan elimistöä sopeutumaan uuteen aikavyöhykkeeseen. Hormoni auttaa synkronoimaan sisäisen kellon uuden valopimeärytmin kanssa.

Melatoniinia käytetään myös tietyissä neurologisissa ja kehityksellisissä tiloissa, joissa unihäiriöt ovat yleisiä. Esimerkiksi autismikirjon häiriöissä melatoniinin eritysrytmi voi olla poikkeava.

Joissakin tapauksissa melatoniinia käytetään myös vuorotyötä tekevien henkilöiden univaikeuksien hallinnassa.

Posologia (ilman henkilökohtaista ohjetta)

Melatoniinin annostus vaihtelee valmisteen ja käyttöaiheen mukaan. Tyypillisesti lääke otetaan illalla noin 1–2 tuntia ennen suunniteltua nukkumaanmenoa.

Annos voidaan mukauttaa potilaan vasteen ja siedettävyyden perusteella. Pitkävaikutteiset melatoniinivalmisteet on suunniteltu vapauttamaan hormonia vähitellen yön aikana, mikä voi jäljitellä elimistön luonnollista eritysrytmiä.

Hoidon kesto riippuu unihäiriön luonteesta. Jet lag -tilanteessa käyttö voi olla lyhytaikaista, kun taas kroonisemmat unihäiriöt voivat vaatia pidempää hoitoa lääkärin seurannassa.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Melatoniini imeytyy suun kautta suhteellisen nopeasti. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan yleensä noin 40–90 minuutin kuluessa välittömästi vapautuvien valmisteiden käytön jälkeen. Pitkävaikutteisissa valmisteissa imeytyminen tapahtuu hitaammin.

Biologinen hyötyosuus voi vaihdella huomattavasti yksilöiden välillä. Ensikierron metabolia maksassa voi vähentää systeemistä altistusta merkittävästi.

Jakautuminen

Melatoniini on lipofiilinen molekyyli, mikä mahdollistaa sen kulkeutumisen helposti solukalvojen läpi. Se läpäisee veri-aivoesteen ja pääsee vaikuttamaan keskushermoston reseptoreihin.

Plasman proteiineihin sitoutuminen on kohtalaista. Melatoniini jakautuu laajasti kudoksiin, erityisesti keskushermostoon ja endokriinisiin elimiin.

Metabolia

Melatoniini metaboloituu pääasiassa maksassa. Keskeinen metabolinen entsyymi on CYP1A2. Metaboliassa muodostuu useita metaboliitteja, joista tärkein on 6-hydroksimelatoniini.

CYP1A2-entsyymin aktiivisuus voi vaihdella yksilöllisesti geneettisten tekijöiden ja lääkkeiden yhteisvaikutusten vuoksi.

Eliminaatio

Metaboliitit erittyvät pääasiassa virtsaan sulfaatin tai glukuronidin konjugaatteina.

Puoliintumisaika

Melatoniinin puoliintumisaika on yleensä suhteellisen lyhyt, noin 30–60 minuuttia välittömästi vapautuvilla valmisteilla. Pitkävaikutteisissa valmisteissa vaikutusaika on pidempi.

Kliininen merkitys

Farmakokinetiikka selittää melatoniinin käytön ajankohdan merkityksen. Koska hormoni vaikuttaa vuorokausirytmiin, annostelu ajoitetaan ilta-aikaan. CYP1A2-entsyymiin vaikuttavat lääkkeet voivat muuttaa melatoniinin pitoisuuksia.

Haittavaikutukset

Melatoniini on yleensä hyvin siedetty. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat päänsärky, huimaus ja päiväaikainen väsymys.

Joillakin potilailla voi esiintyä unien muuttumista tai elävämpiä unia. Harvinaisissa tapauksissa voi esiintyä pahoinvointia tai vatsavaivoja.

Riskiprofiili

Ikä voi vaikuttaa melatoniinin farmakokinetiikkaan. Iäkkäillä henkilöillä hormonin luonnollinen eritys on usein vähentynyt, mikä voi lisätä hoidon hyötyä mutta myös vaikuttaa vasteeseen.

Maksan vajaatoiminta voi vaikuttaa melatoniinin metaboliaan, koska lääke metaboloituu pääasiassa maksassa.

Munuaisten vajaatoiminta ei yleensä vaikuta merkittävästi melatoniinin metaboliaan, mutta metaboliittien erittyminen voi hidastua.

Geneettiset tekijät voivat vaikuttaa CYP1A2-entsyymin aktiivisuuteen ja siten melatoniinin metaboliaan.

Maligniteettiriskiä ei ole osoitettu melatoniinin käytön yhteydessä. Joissakin tutkimuksissa melatoniinilla on jopa havaittu antioksidatiivisia ja mahdollisesti solunsuojavaikutuksia.

Raskauden aikana melatoniinin käyttöä arvioidaan tapauskohtaisesti, koska tutkimustietoa on rajallisesti.

Interaktiot

Melatoniinin yhteisvaikutukset liittyvät pääasiassa CYP1A2-entsyymiin vaikuttaviin lääkkeisiin. Entsyymin estäjät voivat lisätä melatoniinin pitoisuuksia plasmassa.

Sedatiiviset lääkkeet voivat voimistaa melatoniinin väsyttävää vaikutusta.

Tupakointi voi lisätä CYP1A2-entsyymin aktiivisuutta ja siten nopeuttaa melatoniinin metaboliaa.

Erityistilanteet

Rokotukset voidaan antaa normaalisti melatoniinihoidon aikana.

Raskauden ja imetyksen aikana käyttö arvioidaan yksilöllisesti.

Pitkäaikaishoito

Melatoniinia voidaan käyttää pitkäaikaisesti tietyissä unihäiriöissä lääkärin seurannassa. Pitkäaikaisen käytön tavoitteena on stabiloida vuorokausirytmi ja parantaa unen laatua.

Kumulatiivista toksisuutta ei yleensä havaita, mutta hoidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Seuranta

Hoidon seurantaan kuuluu unen laadun ja nukahtamisajan arviointi. Joissakin tilanteissa voidaan käyttää unipäiväkirjaa hoitovasteen seuraamiseen.

Laboratoriotutkimuksia ei yleensä tarvita rutiinisti.

Lainsäädäntö Suomessa

Melatoniinivalmisteiden saatavuus riippuu valmisteen vahvuudesta. Osa valmisteista on reseptilääkkeitä Suomessa.

Lähteet

• Melatonin SmPC
• EMA European Medicines Agency
• Fimea lääketurvallisuus
• Käypä hoito – unettomuus

Usein kysytyt kysymykset

Voiko melatoniini ostaa verkosta apteekin kautta?

Kyllä. Osa melatoniinivalmisteista voidaan toimittaa verkkoapteekin kautta, ja reseptivalmisteet edellyttävät voimassa olevaa sähköistä reseptiä.

Mihin melatoniinia käytetään?

Sitä käytetään unettomuuden ja vuorokausirytmin häiriöiden hoidossa.

Kuinka nopeasti melatoniini vaikuttaa?

Vaikutus alkaa yleensä noin tunnin kuluessa lääkkeen ottamisesta.

Voiko melatoniinia käyttää pitkäaikaisesti?

Joissakin tilanteissa pitkäaikainen käyttö on mahdollista lääkärin seurannassa.

Voiko melatoniini aiheuttaa päiväaikaista väsymystä?

Joillakin potilailla voi esiintyä lievää päiväaikaista väsymystä.

Tarvitaanko verikokeita hoidon aikana?

Rutiinilaboratoriokokeita ei yleensä tarvita melatoniinihoidon aikana.