Astmaan liittyvät lääkevalmisteet

Tälle sivulle on koottu astman hoitoon käytettäviä lääkevalmisteita. Astma on krooninen hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut ja supistusherkkä. Oireisiin voi kuulua hengenahdistusta, yskää, hengityksen vinkunaa ja rintakehän kiristävää tunnetta.

Astman lääkehoidon tavoitteena on vähentää hengitysteiden tulehdusta, ehkäistä pahenemisvaiheita ja parantaa oirekontrollia. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti lääkärin toimesta, ja siihen voi kuulua sekä säännöllinen ylläpitohoito että tarvittaessa käytettävä oirelääkitys.

Siirry valmisteisiin ja hintoihin

Mikä astma on sairautena

Astma on pitkäaikainen hengitysteiden tulehdussairaus, jossa keuhkoputkien limakalvo reagoi herkästi erilaisiin ärsykkeisiin, kuten allergeeneihin, hengitystieinfektioihin, kylmään ilmaan tai fyysiseen rasitukseen. Tulehdus ja keuhkoputkien supistuminen aiheuttavat ilmanvirtauksen ahtautumista.

Tulehdus ja keuhkoputkien supistuminen

Astman keskeinen mekanismi on krooninen tulehdus, joka lisää limakalvon turvotusta ja limaneritystä. Lisäksi keuhkoputkien sileä lihas voi supistua, mikä pahentaa hengitysteiden ahtautumista. Lääkehoito kohdistuu näihin mekanismeihin.

Pahenemisvaiheet

Astmaan voi liittyä pahenemisvaiheita, joissa oireet lisääntyvät nopeasti. Näissä tilanteissa tarvitaan usein tehostettua lääkehoitoa ja joskus kiireellistä lääkärin arviota.

Miten astmalääkkeet vaikuttavat

Astman lääkehoito jaetaan pääasiassa tulehdusta hoitaviin ylläpitolääkkeisiin ja keuhkoputkia avaaviin oirelääkkeisiin. Useat valmisteet annostellaan inhalaationa, jolloin lääke vaikuttaa suoraan hengitysteissä.

Inhaloitavat kortikosteroidit

Inhaloitavat kortikosteroidit vähentävät hengitysteiden tulehdusta ja ovat useimmiten astman perushoidon kulmakivi. Säännöllinen käyttö voi vähentää pahenemisvaiheiden riskiä ja parantaa pitkäaikaista oirekontrollia.

Beeta2-agonistit

Lyhytvaikutteiset beeta2-agonistit lievittävät nopeasti hengitysteiden supistusta ja helpottavat akuutteja oireita. Pitkävaikutteisia beeta2-agonisteja käytetään yleensä yhdistelmänä tulehdusta hoitavan lääkkeen kanssa.

Yhdistelmävalmisteet ja muut lääkeryhmät

Osalla potilaista käytetään yhdistelmävalmisteita, jotka sisältävät sekä inhaloitavan kortikosteroidin että pitkävaikutteisen keuhkoputkia avaavan lääkeaineen. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös leukotrieenireseptorin salpaajia tai biologisia lääkkeitä vaikean astman hoidossa.

Turvallisuus ja mahdolliset riskit

Astmalääkkeisiin voi liittyä haittavaikutuksia, joiden luonne riippuu lääkeaineesta ja annostelutavasta. Inhaloitavat kortikosteroidit voivat esimerkiksi aiheuttaa suun ja nielun paikallisia oireita, minkä vuoksi suu suositellaan huuhdeltavaksi lääkkeenoton jälkeen.

Systeemiset vaikutukset

Suurilla annoksilla tai pitkäaikaisessa käytössä osa lääkkeistä voi vaikuttaa elimistön muihin toimintoihin. Tämän vuoksi hoidon tehoa ja annostusta arvioidaan säännöllisesti terveydenhuollossa.

Oikea inhalaatiotekniikka

Lääkkeen oikea annostelutekniikka on keskeinen osa hoidon onnistumista. Apteekin farmaseutti voi neuvoa inhalaattorin käytössä yleisellä tasolla, mutta hoitosuunnitelma perustuu aina lääkärin arvioon.

Milloin lääkärin arvio on tärkeä

Jos astmaoireet lisääntyvät, yöoireet pahenevat tai kohtaukset tihenevät, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon. Myös toistuvat pahenemisvaiheet voivat edellyttää hoidon tarkistamista.

Lääkitystä ei tule muuttaa omin päin ilman terveydenhuollon ammattilaisen ohjausta.

Tietolähteet ja lääketieteellinen luotettavuus

Tämän sivun sisältö perustuu astmalääkkeiden virallisiin valmisteyhteenvetoihin (SmPC), eurooppalaisiin ja kansallisiin hoitosuosituksiin sekä ajantasaiseen lääketieteelliseen tietoon.

Suomessa lääkkeiden turvallisuutta ja jakelua valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Apteekkijärjestelmä tukee lääkehoidon turvallista toteutusta ja farmaseuttisen neuvonnan saatavuutta.