Diureetit

Tälle sivulle on koottu diureetteihin kuuluvia lääkevalmisteita, joita käytetään terveydenhuollossa nesteen kertymiseen, verenpaineeseen sekä sydän- ja munuaissairauksiin liittyvien tilojen hoidossa. Diureetit vaikuttavat munuaisten toimintaan ja säätelevät elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainoa.

Diureettihoito perustuu aina lääkärin tekemään kliiniseen arvioon. Lääkkeen valinta, annostus ja hoidon kesto riippuvat perussairaudesta, potilaan iästä, munuaisten toiminnasta sekä muista samanaikaisista lääkityksistä. Hoito edellyttää usein laboratoriokokein tapahtuvaa seurantaa.

Siirry valmisteisiin ja hintoihin

Mitä diureetit ovat

Diureetit ovat lääkeaineita, jotka lisäävät natriumin ja veden erittymistä munuaisten kautta. Niitä käytetään erityisesti tilanteissa, joissa elimistöön kertyy liikaa nestettä tai verenpaine on koholla. Diureetit eivät ole yksi yhtenäinen lääkeryhmä, vaan ne jaetaan vaikutusmekanisminsa perusteella useisiin alaryhmiin.

Loop-diureetit

Loop-diureetit vaikuttavat Henlen lingon nousevassa osassa estäen natriumin, kaliumin ja kloridin takaisinimeytymistä. Niitä käytetään usein sydämen vajaatoimintaan liittyvän turvotuksen sekä vaikeamman nesteen kertymisen hoidossa.

Tiatsidit ja tiatsidin kaltaiset diureetit

Tiatsidit vaikuttavat distaalisessa tubuluksessa ja soveltuvat erityisesti verenpainetaudin hoitoon. Niillä on myös pitkäaikaisessa käytössä vaikutusta kalsiumin erittymiseen.

Kaliumia säästävät diureetit

Kaliumia säästävät diureetit vaikuttavat natriumin takaisinimeytymiseen ja vähentävät kaliumin erittymistä. Niitä käytetään usein yhdistelmänä muiden diureettien kanssa elektrolyyttitasapainon hallitsemiseksi.

Missä tilanteissa diureetteja käytetään

Diureetteja käytetään muun muassa sydämen vajaatoiminnan, kohonneen verenpaineen, munuaissairauksien ja maksakirroosiin liittyvän askiteksen hoidossa. Hoidon tavoite voi olla oireiden lievittäminen, turvotuksen vähentäminen tai verenpaineen hallinta.

Lääkkeen valintaan vaikuttavat potilaan perussairaudet, munuaisten toiminta sekä mahdolliset elektrolyyttihäiriöt.

Turvallisuus ja mahdolliset riskit

Diureettien käyttöön liittyy elektrolyyttitasapainon muutosten riski. Natriumin, kaliumin ja magnesiumin pitoisuudet voivat muuttua hoidon aikana, mikä voi vaikuttaa sydämen rytmiin ja lihasten toimintaan.

Elektrolyyttihäiriöt

Loop- ja tiatsididiureetit voivat aiheuttaa hypokalemiaa, kun taas kaliumia säästävät diureetit voivat johtaa hyperkalemiaan erityisesti munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä. Näiden riskien vuoksi laboratoriokokeiden seuranta on tärkeää.

Munuaisten toiminta

Diureettihoito voi vaikuttaa munuaisten perfuusioon ja glomerulussuodosnopeuteen. Munuaisten toimintaa seurataan erityisesti hoidon alkuvaiheessa ja annosmuutosten yhteydessä.

Yhteisvaikutukset

Diureeteilla voi olla yhteisvaikutuksia esimerkiksi ACE:n estäjien, tulehduskipulääkkeiden ja litiumin kanssa. Lääkityksen kokonaisuus arvioidaan terveydenhuollossa ennen hoidon aloittamista.

Milloin lääkärin arvio on tärkeä

Lääkärin arvio on tarpeen erityisesti, jos ilmenee huimausta, sydämen rytmihäiriöitä, poikkeavaa väsymystä tai merkittäviä muutoksia nestetasapainossa. Myös äkillinen painonnousu tai turvotuksen paheneminen voi edellyttää hoidon tarkistamista.

Diureettihoitoa ei tule keskeyttää tai muuttaa ilman terveydenhuollon ammattilaisen ohjausta.

Tietolähteet ja lääketieteellinen luotettavuus

Tämän sivun sisältö perustuu diureettien virallisiin valmisteyhteenvetoihin (SmPC), eurooppalaisiin hoitosuosituksiin sekä ajantasaiseen lääketieteelliseen kirjallisuuteen.

Suomessa lääkkeiden turvallisuutta ja jakelua valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Apteekkijärjestelmä tukee lääkehoidon turvallista toteutusta ja asianmukaista neuvontaa.